Kirjoituksia
Jo pitkään olen ottanut kantaa ajankohtaisiin asioihin, ja kirjoituksistani useimmat on julkaistu myös printtimedian puolella paikallislehtien yleisönosastoilla. Ohessa muutamia poimintoja vuosien varrelta, jotka ovat osittain ajankohtaisia yhä tänäkin päivänä.
Kaikki tekstit löydät ylläpitämistäni blogeista: Ekonomi edistyksen asialla- blogissa olen paneutunut paikallisiin asioihin, siinä missä Fox of The City- blogissa olen käsitellyt lähinnä valtakunnallisia asioita eritoten talouspolitiikan näkökulmasta.
Möysän palvelutarjonnan säilymisen edellytykset huomioitava kaavoituksessa
Meillä Möysässä on korviimme kantautunut surullisia uutisia: Möysän ostari meinataan purkaa, ja Lidl himoitsee koko tonttia itselleen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että valtava määrä palveluja katoaisi, minkä lisäksi moni ihminen menettäisi työpaikkansa. Lisäksi asuntojen arvot uhkaisivat laskea.
Möysän ostarilta löytyy mm. ravintola, apteekki, parikin jumppasalia, kukkakauppa, valokuvaamo, hierojakoulu, kioski ynnä muuta mukavaa! Näiden kaikkien korvaaminen jollakin marketilla ei vetäisi likimainkaan vertoja nykytilanteeseen. Kehityskulku onkin erittäin huolestuttava.
On toki vääjäämätön tosiseikka, että nykyisen ostoskeskuksen purkaminen on ainoa realistinen vaihtoehto. Paikallisia pienyrityksiä ei kuitenkaan ole huomioitu, kun katsoo kaavoitussuunnitelmia, joista pienemmät liiketilat loistavat poissaolollaan.
Möysään on toki toinenkin marketti tervetullut MUTTA jos tämä poissulkee nykyisen yrityskannan ja palvelutarjonnan jatkoedellytykset niin onko tässä mitään järkeä? Me möysäläiset olemme erittäin huolissamme.
Onkin syytä selvittää nykyisten yritysten jatkohalukkuus, ja asianosaisten viranhaltijoiden sekä valtuutettujen tehtävä tarvittavat johtopäätökset kaavoitusprosessin edetessä.
Vertailun vuoksi mainittakoon meille pohjolan perukoille kantautuneen uutisia, joiden nojalla Pariisin kaupunki on päättänyt pitää kivijalkaliikkeitään kuin kukkaa kämmenellä. Jos siis sielläkin siihen kyetään niin miksei myös täällä? Missä on se vanha kunnon bisnes cityn henki?
Lahti on suurten lähiöiden kaupunki, eikä elinvoimaisten lähiöiden tukahduttaminen vetele! Eihän?
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 27.5.2024
Asukaslähtöisempää hallintoa suoran demokratian keinoin
Vaikka huoli hallinnon asukaslähtöisyyden puutteesta on tervehenkistä ja ehkä toisinaan aiheellistakin, rohkenen epäillä sen lähitulevaisuudessa lievenevän. Tätä on ollut omiaan edesauttamaan esimerkiksi osallistavan budjetoinnin täytäntöönpano, jonka myötä jokainen kaupunkilainen saa ehdottaa hankkeita, joista viranhaltijat toteuttavat suosituimmat. Luottamuspaikoista ja hallintosäännön pykälistä itsensä uuvuksiin vääntäneet 59 valtuutettua eivät liene täysissä ruumiin ja sielun voimissaan kyetäkseen tekemään laadukasta päätöksentekoa 120 289 ihmisen asioista. Siksi valtaa olisi hajautettava vieläkin enemmän!
Viime aikoina kenties liian vähälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että kumppanuuspöydät aloittavat tässä kaupungissa toimintansa aivan kohta pian. Jokaiselle neljälle suuralueelle perustettavan kumppanuuspöydän ansiosta ihmisten, yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen näkemyksiä päästään kuulemaan päätöksenteossa entistä paremmin myös vaalien välillä. Äänestäjien lisäksi myös lasten ja lemmikkien näkökulmia päästään huomioimaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Lähiaikoina päättäjien tehtäväksi jää kumppanuuspöytien toiminnan tarkempi määrittely. Itse kannatan ihmisten ja yhteisöjen painoarvon merkittävää lisäämistä niin budjetointiin kuin muihinkin linjauksiin. Uskonkin, että mahdollisimman suora vuoropuhelu on omiaan kohentamaan päätöksenteon laatua. Koska pelkät kahvipöytäkeskustelut tuskin riittävät asukaslähtöisemmän hallinnon luomiseen, pitäisi jokaiselle kumppanuuspöydille antaa mahdollisimman suuret valtuudet kaupungin budjetin kohdentamiseen mahdollisimman suurella osuudella. Tämä olisi omiaan toteuttamaan sellaista ideaalitilannetta, jossa päätökset tehdään mahdollisimman lähellä niiden vaikutuspiiriä.
Kumppanuuspöydillä (engl. Community boards) on muuten maailmalla pitkät perinteet: mainittakoon vaikkapa New York City, jonka hallinnossa niiden rooli on päätöksenteossa suuri. Parhaassa tapauksessa niiden vaikutus tulee täälläkin olemaan merkittävä, mikä viime kädessä on toki meistä lahtelaisista itsestämme kiinni.
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 31.8.2021
Työmatkaliikenteen tulevaisuus turvattava
Lahden liikenneyhteyksiä vaanii valtava uhka, jota itäradaksikin kutsutaan. Toteutuessaan tämä hukkainvestointi näivettäisi Lahden raideliikenneyhteydet liki olemattomiin huolimatta siitä, että rautatie on ollut Lahden seudun kehittymisen kannalta suorastaan elintärkeä. Itärata ei sellainen tulisi millään muotoa olemaan. Raskauttavista seikoista huolimatta miljardeja meinataan kaataa kankkulan kaivoon vain kolmentoista minuutin tähden!
Epämiellyttäviin lopputulemiin on syytä varautua. Aivan ensiksi lähijunaliikenteen suositut aamuvuorot olisi palautettava välittömästi. Ja kun ympäristöpääkaupungissa eletään, ei ekologisen matkustamisen estäminen ole ollenkaan johdonmukaista. Raideliikennettä tarvitaan pikemminkin lisää.
Pidemmän päälle raideliikenteen kehittäminen on tärkeää ja hyödyllistä, sillä siten Lahti voisi olla avainasemassa, kun pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden ja asuntomarkkinoiden kohtaanto-ongelmalle haetaan ratkaisua. Helsingissä nimittäin työpaikkoja riittää, mutta asunnoista on huutava pula. Lahdessa puolestaan uusille asukkaille on tilaa, ja he olisivat tänne tervetulleita vahvistamaan väestön heikkoa huoltosuhdetta. Liikenneyhteyksiä kehittämällä voidaankin ylläpitää tätä laajaa työssäkäyntialuetta. Maailman mittakaavassa tunnin junamatka on erittäin lyhyt, minkä lisäksi etätyöskentelyn yleistyminen lisää asuinpaikan valinnanvaraa.
Monimuotoista kaavoitusta, matkakeskuksen syöttöliikennettä sekä liityntäpysäköintiä kehittämällä Lahden houkuttelevuutta voidaan kasvattaa hyödyntäen viihtyisää elinympäristöä ja edullista asumista. Miksi siis tyytyä kalliiseen kaksioon Kaivarissa kun vähemmällä rahalla voi saada vaikkapa lukaalin Launeelta tai avaran asuinhuoneiston Ankkurista. Elinympäristön viihtyvyys sisältyy kokonaisuuteen, sillä Lahden seudun luonto ei ole museotavaraa!
Kyse on elinvoiman kokonaisvaltaisesta kasvattamisesta. Vain elinvoimainen kunta kykenee turvaamaan peruspalvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Muuttovoiton kohentama väestön huoltosuhde voisi korkeamman työllisyyden muodossa kasvattaa verokertymää, jolloin alhainen veroaste olisi realistinen päämäärä: ostovoima edistää elinvoimaa.
Kevään kuntavaalien vuoksi nämä edellä mainitut teemat ovat nyt äärettömän ajankohtaisia. Kaukokatseisella kaupunkisuunnittelulla luodaan edellytyksiä kukoistavalle tulevaisuudelle, jossa alueen elinvoima ja ihmisten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä kestävästä kuntataloudesta tinkimättä. Kaukokatseisen päätöksenteon onkin toteuduttava kaupunkisuunnittelussa huomioiden myös pääkaupunkiseudun ja muun Suomen kehityksen suuntaviivat. Parhaimmillaan yhteisten asioiden edistäminen on luovaa ongelmanratkaisua. Se edellyttää kauaskantoisia näkemyksiä.
Julkaistu blogissa helmikuussa 2021
Loppu luksushankkeille, kunnianpalautus peruspalveluille!
Lahden kaupunki on asettanut tehtävänsä tärkeysjärjestyksen aivan liian väärin: kaikenlainen yltiöpäinen ylellisyys näyttääkin kuluvalla valtuustokaudella ottaneen niskalenkin elintärkeistä asioista.
Taide- ja muotoilumuseo-hankkeeseen lähdettiin 20 vuoden kalliilla sitoumuksella, vaikka edullisempiakin vaihtoehtoja olisi varmasti ollut tarjolla. Kaiken kukkuraksi kulukaton kanssa pullikointi on viime päivinä vienyt tuhkatkin pesästä. Herättääkin pohdintoja, sitovatko sopimukset? Vai ovatko päättäjämme kuin pässit narussa? Myös Green Capital- hanke jakoi mielipiteitä, joiden näkyvyys näyttää olleen vastustajien eduksi. Meiltä rivikansalaisilta lienee harvemmin, jos koskaan tullut, neutraaliakaan palautetta, mutta annettakoon edes yksi: jo ensimmäiseen kilpailuun osallistuessa oli tiedossa, että voitto edellyttää ainakin muutamaa tappiota. Revanssi kannatti siis ottaa, ja otettakoon tästä nyt ilo irti sen sijaan, että upotettujen kustannusten haavoja oltaisiin jääty nuolemaan. Tähän ajattoman ajankohtaiseen teemaan paneutumisen ei todellakaan tarvitse rajoittua ensi vuoteen. Eikä missään nimessä kannatakaan!
Edellä mainittuun viitaten moottoriratahanke puolestaan oli totaalinen pohjanoteeraus: kaukana kotikaupunkimme arvoista, ihanteista, saati lakisääteisistä ydintehtävistä, puhumattakaan itse kaupungin maantieteellisestä sijainnista. Kyseisen syötin konserniyhtiön hallitus ainakin kaupunginvaltuutettujen osalta nieli yli puoluerajojen. Kriittistä ajattelua ei ollut heiltä hiukkaakaan havaittavissa, mutta meidän monien kaupunkilaisten mielestä virkistävää olisi ollut nähdä jopa eriäviäkin mielipiteitä. Niiden puutteesta huolimatta hallinto-oikeuden tuomari vihelsi pelin poikki. Hyvä niin!
Viimeisimpänä vouhotuksena on ollut havaittavissa jalkapallokentän katsomon laajennus, mikä pitää sisällään suuruudenhullun toiveajattelun piirteitä. Se kumottakoon oitis! Kaikenlaisia luksushankkeita saa kyllä tehdä, kunhan hankkeet tehdään yksityisellä pääomalla eikä veronmaksajien piikkiin. Ei voida loputtomiin antaa markkinoille sellaista signaalia, että Lahden kaupunki olisi joku lypsylehmä, jolta kaiken maailman investorit saavat veronmaksajien piikkiin vippiä ("investori" on aivan ihmeellinen uudissana; miksei vaan puhuttaisi pääomasijoittajista!?). Onkin varsin huolestuttavaa, jos Lahden kaupungissa julkiset tukiaiset ovat yksityisten sijoitusten yleinen edellytys markkinaehtoisuuden sijaan.
Kaupungin ydintehtävien priorisoinnin soisikin olevan ohjenuora, jota jatkossa noudatetaan. Ydintehtävät ovat selkeitä julkishyödykkeitä, joista peruspalvelut ovat suorastaan elintärkeitä. Niiden järjestämisestä merkittävä osa on toki nykyään hyvinvointiyhtymän vastuualuetta. Kyseiseen putiikkiin en tässä kirjoituksessa ota sen enempää kantaa, mutta todettakoon yleisesti muutosten olevan vireillä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla: Suomen kaltaisessa heikon huoltosuhteen kansantaloudessa jokainen mahdollinen sote-malli on varmasti huono, mutta hyvässä lykyssä maamme hallitus onnistuu lyömään läpi sen vähiten huonon mahdollisen sote-mallin, jossa hallintosääntökään ei hallitsemista hankaloita.
Lopputulemia odotellessa syytä olisi miettiä, millaisilla keinoilla kaupungin suoran vaikutuksen piiriin lukeutuvia peruspalveluja voitaisiin kehittää. Mielestäni tärkeintä olisi panostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mikä tarkoittaisi entistä suurempia panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Toisaalta nouseville sukupolville olisi Lahteen jäämisestä ja opiskelujen jälkeisestä kotiinpaluusta tehtävä mahdollisimman houkutteleva vaihtoehto. Tämä edellyttää asioiden asettamista selkeään tärkeysjärjestykseen viisain ja kaukokatseisin elkein. Uskonkin, että 115-vuotiaan kotikaupunkimme kulta-aikojen aamunkoitto sarastaa jo pian, mikäli parhaat lähtökohdat saadaan syntymään. Seuraava virstanpylväs saatetaankin saavuttaa jo ensi kevään kuntavaalien myötä, jolloin perustaa jälleen muurataan hyvälle elämälle ja kukoistavalle tulevaisuudelle. Se tuokoon juhlan aihetta jokaiselle!
Julkaistu Uudessa Lahdessa 23/2020 & Etelä-Suomen Sanomissa 10.6.2020